Rajattoman työpaikan puolesta

Kaikkihan me tunnemme avotoimistot: meluisat, avarat tilat, joissa ihmiset kyyristelevät minikokoisten seinäkkeiden ja pienten tiiviisti sijoiteltujen pöytien takana. "Ei pidä paikkansa. Se on vain huonoa avotilasuunnittelua."
Näin sanoo Nigel Oseland, yksi Britannian kuuluisimmista työpaikkakonsulteista, joka puolustaa voimakkaasti alkuperäistä avotoimistoa – "Bürolandschaftia".

Fysiologina aloittanut Nigel Oseland kiinnostui psykologiasta monitoroidessaan aivotoimintaa neurologian osastolla Bartholomewin sairaalassa Lontoossa. Hän suoritti psykologian kandidaatin tutkinnon ja siirtyi tutkijaksi valtiolliseen Building Research Establishment -järjestöön. Siellä hän tutki rakennusten ympäristöolosuhteiden vaikutusta tyytyväisyyteen, viihtyvyyteen ja suorituskykyyn maisteri- ja tohtoriopintojensa ohessa. Yhdentoista vuoden kuluttua hän päätti kokeilla siipiään ”tosielämässä” ja hakeutui työpaikkakonsultiksi. Pyysimme häntä kuvailemaan työtään.

Pihvi hampurilaisessa

Nigel Oselandin kuvaus on aika mehukas:

 "Minusta me olemme kuin pihvi hallintoarkkitehdin hampurilaisessa, jossa toisinaan on, totta kyllä, myös hieman juustoa tai relissiä.” Tietysti hänellä on myös muodollisempi kuvaus: “Autan organisaatioita hyödyntämään paremmin tilansa, joko käyttämällä sitä tehokkaammin säästösyistä, tai mieluiten käyttämällä sitä helpottaakseen kulttuurin tai työtapojen muutosta ja parantaakseen liiketoiminnan suorituskykyä.”

Kaikesta päätellen hän tekee hyvää työtä. Nigel Oseland on yksi WCO:n (Workplace Consulting Organisation) perustajista ja hänellä on kentällä erittäin hyvä maine. Hän on viime 14 vuoden aikana organisoinut yhdessä vaimonsa kanssa Workplace Trends Conferencea, joka on yksi arvostetuimmista työpaikkojen suunnittelulle ja kulttuuriselle innovaatiolle omistetuista konferensseista. Jos haluat keskustella aktiviteettipohjaisesta suunnittelusta, ihmiskeskeisestä suunnittelusta, joustavasta työskentelystä ja ketterästä työskentelystä, Nigel Oseland on mies, jota etsit. Mutta mitä näistä termistä meidän tulisi käyttää?

Joustavuutta työhön

“Ne ovat samaa tarkoittavia termejä pienin vivahde-eroin. Iso-Britanniassa puhumme yleensä ketterästä työskentelystä, pyrimme luomaan joustavia ympäristöjä, jotka on helppo sovittaa liiketoiminnan tarpeisiin. Ketterä työskentely koostuu työnteon joustavuudesta - missä, milloin ja miten työtä tehdään - ja siihen tarvittavien tilojen tarjoamisesta. Toisinaan tarvitaan aivoriihihuone, taukotiloja, hiljaisia huoneita tai koppeja puhelinkokouksia varten. Sen sijaan, että uskottaisiin, että kaikki työ on tehtävä pöydän ääressä tai kokoushuoneessa, tarjotaan enemmän vaihtoehtoja erityyppisten aktiviteettien helpottamiseksi.” 

Viiden prosentin parannus kattaa kustannukset 

Tämä kuulostaa eittämättä loogiselta. Voisimme olettaa, että jokainen toimisto maapallolla noudattaisi näitä periaatteita. Mutta kuten tiedämme, asia ei ole niin. Nigel Oseland on kuitenkin optimistinen.

”Olen tehnyt tätä nyt yli 15 vuotta ja etenkin ennen viime taantumaa, vuonna 2008, aloin nähdä toivonpilkahduksia. Ihmiset tulivat luokseni ja kysyivät: Miten voimme luoda yhteistyöhenkisiä ympäristöjä, toteuttaa kulttuurimuutoksen ja käyttää työtilaani helpottaaksemme sitä?”

”Sitten törmäsimme taantumaan”, hän sanoo, ”ja tiloja alettiin vain yhdistellä ja karsia. Mutta olen huomannut, että keskustelu on alkanut uudelleen. Tarvitsemme vain viiden prosentin suorituskykyparannuksen kattaaksemme rakennustemme kustannukset. Se riittää meille. Viisi prosenttia!”

Koetun hallinnan tärkeys

Nyt Nigel Oseland tekee parhaillaan suurta psykoakustiikkakyselyä – tutkimusta siitä, miten ääni vaikuttaa ihmisiin fyysisesti, fysiologisesti ja psykologisesti. ”Kyse ei ole vain siitä, miten koemme äänen, vaan miten me tulkitsemme sen.”

Nigel Oselandin mukaan lähinnä seuraavat neljä tekijää määräävät sen, miten ihminen tulkitsee äänen, ja siten suorituskyvyn:

• Tehtävä ja työaktiviteetti
• Persoonallisuus ja mieliala
• Asiayhteys ja asenteet
• Koettu hallinta

"Koettu hallinta on vaikea mutta mielenkiintoinen tekijä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hallinnan puutteella on negatiivinen vaikutus suorituskykyyn. Ja tunne säilyy 24 tuntia. Jos meistä tuntuu jonakin päivänä, ettei tilanne ole hallinnassamme, se vaikuttaa suorituskykyymme vielä seuraavanapäivänä.”

Yksi tapa parantaa koettua hallintaa on tarjota työhön muita, tarkoitukseen sopivia paikkoja. Toinen tapa on ottaa toimistossa käyttöön käyttäytymissäännöt.

”Vaikuttaa siltä, että toimistossa on aina yksi kovaääninen henkilö – jokainen tietää ainakin yhden sellaisen. Voisimme sopia, että on OK pyytää kyseistä henkilöä menemään puhelinkoppiin tai alentamaan hieman ääntään.”

Tästä voisi helposti päätellä, että jos jokaisella olisi oma huoneensa, kaikki nämä ongelmat katoaisivat ja jokainen olisi onnellinen. Mutta, Nigel Oselandin mukaan, se ei parantaisi ihmisten oloa ja suorituskykyä eikä vauhdittaisi liiketoimintoja. ”Se voi tehdä hyvää keskittymiselle, mutta useimmat organisaatiot haluavat työntekijöidensä toimivan myös vuorovaikutteisesti ja tekevän yhteistyötä.”

Lataa yhteenveto Nigel:in tutkimuksesta >>

Maisematoimisto 

Nigel Oselandin mielestä kaikessa on aina nähtävä ja kuultava ihminen. Jos luomme dynaamisen, joustavan työpaikan, jossa on tilaa sekä intro- että ekstroverteille, fokukselle ja stimulaatiolle, stressille ja naurulle, saamme aikaan viiden prosentin tuottavuuden parannuksen ja katetta koko toimistolle.

”Minulla on taipumus puhua maisematoimistosta. Alkujaan meillä puhuttiin Bürolandschaftista, joka oli kuusikymmentäluvun suunnitteluperiaate. Se oli orgaanisemmin ryhmitelty toimisto, pikemminkin kuin rivi pöytiä. Siinä oli joitakin puoliyksityisiä alueita, joitakin sermejä ja istutuksia, ja siinä voitiin käyttää eri lattiatasoja tilanjakajina. Siellä saattoi olla hiljaisia koppeja, taukotiloja ja niin edelleen. Minua huolestuttaa se, että nykyään suuntaus on kohti stimuloivia ympäristöjä unohtaen, että 50 prosenttia työvoimasta ja aktiviteeteistamme sijoittuvat introverttiasteikolle..”

A hybrid bloke 

Itsensä Nigel Oseland sijoittaa tuon asteikon molempiin päihin. Osa-aikaisena tutkijana ja konsulttina hän tarvitsee sekä fokusta että stimulaatiota. Hänen ratkaisunsa: ei virallista toimistoa.
”Minulla on pieni kotitoimisto – puutarhamaja, jonka oven voin sulkea. Mutta minun on myös tavattava ihmisiä. Siihen tarkoitukseen käytän asiakkaani toimistoja tai yhteistoimistoa. Pidän itseäni hybridinä.”

Pyydettäessä kuvailemaan itseään Nigel Oseland kohauttaa olkapäivtään ja naurahtaa. “Olen vain tavallinen kaveri.”

Nigel Oseland – mitä sinun on tiedettävä

*Osaomistajana pienessä Haresfoot Brewery -panimossa. ”Aion olut-sommelieriksi.”

* Harrastaa innokkaasti canicrossia – maastojuoksua itseensä joustavalla köydellä kytketyn koiran kanssa. ”Minulla on suuri koira, se ei väsy koskaan, joten aloitin juoksun tammikuussa.”

* Saa motivaatiota osaamisen jakamisesta. "Oppiminen on tärkein motivaattorini. Jakaminen toiseksi tärkein.”

* Työn määritelmä: "Mikä tahansa toiminta, joka edistää liiketoimintaa.”

Teksti: Lars Wirtén

Kuvat: Rebecca Hemmungs