Äänen maistelua Milanossa
Kuvittele olevasi linjastokokki. Pyrkisit todennäköisesti kaikin keinoin tekemään ruoasta maukasta: hyvät raaka-aineet, yrtit ja mausteet sekä ripaus intohimoa. Mutta jos ruokasi on lounasvieraiden mielestä silti pahaa, kokeile akustiikkalevyjä! Leonardo Campusin ruokala Politecnico di Milano -yliopistossa on elävä todiste siitä, että miellyttävä ääniympäristö parantaa ruoan makua.
”Maistuva ääni” on Politecnico di Milanon hanke, joka kehitettiin ”edistyneen akustisen ekologian” tutkimuslinjalle. Idea on lähtöisin ruokailutilatutkimuksesta, jossa todistettiin, että heikot ääniolot voivat vaikuttaa ruokailijoiden psykologisten ja fysiologisten kokemusten lisäksi myös ruoan makuun.
”Ongelman ratkaisemiseen on pääasiallisesti kaksi lähestymistapaa. Ensinnäkin tavanomainen lähestymistapa, jossa huomioidaan vain objektiiviset akustiset parametrit, kuten jälkikaiunta-aika. Toiseksi kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa huomioidaan myös käyttäjien subjektiiviset havainnot”, Andrea Giglio selittää. Hän on ”Maistuva ääni” -hankkeen projektikoordinaattori, arkkitehti ja filosofian tohtoriopiskelija Politecnico di Milanossa.
Aluksi hankkeen tavoite oli kunnostaa Leonardo Campusin ääniympäristö kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. Pian kuitenkin huomattiin, että siihen menisi liikaa aikaa.
”Keksimme nopeuttaa hanketta kehittämällä toimivan digitaalisen työnkulun akustisen suorituskyvyn ja tilageometrioiden välille”, Andrea Giglio selittää.
Tilan digitointi ensimmäisenä askeleena
Hankkeen ensimmäinen vaihe oli digitoida tila räätälöidyn algoritmin avulla. Se auttoi luomaan syy-seuraus-suhteen geometristen piirteiden, akustisen suorituskyvyn ja havaitun äänen välille, kaikki samaan digitaaliseen malliin.
”Sen avulla pystyimme määrittelemään mahdolliset ratkaisut huomioiden akustiset vaatimukset, aistihavainnot, esteettiset näkökohdat ja kiinnitysratkaisut. Algoritmin ansiosta pystyimme valitsemaan yhden yli 20 ratkaisusta.”
Lisätietoa subjektiivisten havaintojen avulla
Giglio ja tutkimusryhmä keräsivät tietoa subjektiivisista havainnoista tekemällä kyselyn, jossa oli 30 kysymystä. Siinä kerättiin tietoa tyytyväisyydestä useisiin tekijöihin, kuten:
- ääniympäristö
- vapaat istumapaikat
- valaistuksen laatu
- ruokalan sijainti
- mahdollisuus yksityisille keskusteluille
- kalusteet
- siisteys
- mahdollisuus säätää lämpötilaa
- ilman kierto ruokailualueella.
”Pystyimme laatimaan erilaisia käyttäjäprofiileja, jotka perustuivat äänen havaintoherkkyyteen matalasta korkeaan herkkyyteen. Siten pystyimme selvittämään, missä ruokalan kohdissa havainto oli tyydyttävä ja selvittämään pääasialliset ärsyttävien äänien lähteet”, Giglio sanoo.
Akustiikkapaneeleilla ääniympäristö hallintaan
Akustinen parannus sisälsi muutakin kuin alaslasketun katon akustisten levyjen vaihtamisen tavanomaisesta ruutumallista. Tiimi asetti rinnakkain muutaman erillisen akustiikkalevyn kiinnittämällä niitä kattoon neljälle eri etäisyydelle. Siten tilaan saatiin dynaamista estetiikkaa ja lisäksi akustiikkaa pystyttiin hallitsemaan eri tavoin. Esimerkiksi keittiön kaltaisten häiritsevien äänilähteiden lähelle asennettiin enemmän levyjä.
”Tällä korjauksella pystyimme pienentämään jälkikaiunta-aikaa peräti 50 prosenttia 500 hertsin taajuudella”, Giglio toteaa.
Kävi ilmi, että ennen kunnostusta ääniolot olivat huonoin tekijä ja ruoan laatu toiseksi huonoin. Kunnostuksen jälkeen näiden kahden parametrin pisteet nousivat huomattavasti.
Tyytyväisyys kasvoi kaikilla mittareilla
Kysely tehtiin ennen kunnostusta ja uudelleen sen jälkeen. Tulokset puhuvat puolestaan: tyytyväisyystaso kasvoi kaikkien parametrien mukaan. 70 prosenttia käyttäjistä sanoi, että uusi ympäristö oli erittäin laadukas myös puheen ymmärrettävyyden suhteen. Tyytyväisyys ääniympäristöön kasvoi 50 prosenttiin. Samassa pöydässä istuvat henkilöt kykenivät ymmärtämään toisiaan paremmin.
Ennen kunnostusta vieraat istuivat mieluiten kaukana keittiöstä. Parannuksen jälkeen keittiön lähialuetta pidettiin yhtä hyvänä kuin ruokalan muitakin alueita.
- 70 % käyttäjistä sanoi, että uusi ympäristö oli erittäin laadukas myös puheen ymmärrettävyyden suhteen.
- Tyytyväisyys ääniympäristöön kasvoi 50 prosenttiin.
- Samassa pöydässä istuvat henkilöt kykenivät ymmärtämään toisiaan paremmin.
”Kävi ilmi, että ennen kunnostusta ääniolot olivat huonoin tekijä ja ruoan laatu toiseksi huonoin. Kunnostuksen jälkeen näiden kahden parametrin pisteet nousivat paljon”, Andrea Giglio korostaa.
Laadukkaat akustiset levyt saivat ruoankin maistumaan paremmalta. Joten jos joskus käyt Leonardo Campusin ruokalassa Milanossa ja kiität keittiötä aterian jälkeen, kokki saattaa hyvinkin vastata: ”Ai – se on vain äänen maittavuutta!”
Teksti: Lars Wirtén
Leonardo Campusin ruokalan katto kunnostettiin Ecophon Solo and Hygiene -levyillä.