Kauhavan uusi koulukeskus mukautuu moneen
Syksyllä 2020 käyttöönotetussa Kauhavan koulukeskuksessa modernit oppimisympäristöt taipuvat myös koko kylän harrastustiloiksi
Hyvä huoneakustiikka ja ääneneristys edistävät opetustilojen käyttäjien hyvinvointia – niin oppilailla kuin opettajilla on oikeus kuulla ja tulla kuulluksi.
Puurakentamisen kasvattaessa suosiotaan Suomessa yhä useampi koulu ja päiväkoti rakennetaan puusta. Esimerkiksi Kemiin ja Ylitorniolle valmistuu syksyllä 2021 suuret hirsipäiväkodit, Helsinkiin on rakenteilla jo neljäs puukoulu ja Tuusulaan nousee vuonna 2022 Suomen suurin massiivipuupäiväkoti.
Puuta pidetään yleisesti ottaen miellyttävänä rakennusmateriaalina etenkin sisäolosuhteiden kannalta. Monelle voi kuitenkin tulla yllätyksenä, että puukoulujen ääniympäristön suunnitteluun pätevät pitkälti samat lainalaisuudet kuin betonirakenteisten koulujen suunnitteluun.
– Ääneneristävyys toteutuu puukouluissa katkoilla, betonissa massalla. Huoneakustiikan kannalta taas puukoulun suunnittelu ei poikkea mitenkään betonikoulun suunnittelusta: myös puukouluissa tarvitaan vaimentavia, huokoisia materiaaleja, toteaa A-Insinöörien akustiikkasuunnitteluyksikön johtaja Mikko Kylliäinen.
Tämän päivän koulumaailmassa oppilaita ei haluta enää istuttaa pitkiä aikoja pulpeteissa, vaan opetustiloissa tähdätään vuorovaikutukseen ja tiimityöskentelyyn. Käyttäjävuorovaikutus on myös tärkeä osa suunnitteluprosessia.
– Käyttäjien osallistaminen, uusi opetussuunnitelma ja tilojen monikäyttöisyys näkyvät 2000-luvun kouluarkkitehtuurissa. Nykyiset koulut ovat joustavia monitoimitaloja, joiden käyttöaste halutaan pitää mahdollisimman korkeana, toteaa useita oppimisrakennuksia suunnitellut arkkitehti Hilla Rudanko Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy:stä.
Moderneissa kouluissa kiinnitetään huomiota erityisesti käyttäjäkokemukseen.
– Selkeinä trendeinä näkyvät luonnon tuominen rakennuksiin sisälle eli biofiilinen suunnittelu sekä ylipäätään ihmiskeskeinen, käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa luonnonvalo, lämpötila, ilmanlaatu, akustiikka, mahdollisuus vuorovaikutukseen ja tilojen joustavuus on huomioitu. On tärkeää, että käyttäjät tuntevat tilat kotoisiksi ja että päivän aikana on mahdollisuus liikkua. Avoimista oppimisympäristöistä puhuttaessa akustiikka on noussut erityisen tärkeäksi, toteaa Muuramen kunnan opetuksen kehittämispäällikkö, kasvatustieteiden tohtori Raija Kattilakoski.
Imatralle viime vuonna valmistunut Mansikkalan koulukeskus on Suomen suurin puurakenteinen koulu: neliöitä rakennuksessa on 15 900 ja oppilaita 1 350. Mansikkalan koulu edustaa arkkitehtuuriltaan niin kutsuttua hybridimallia eli perinteisten luokkahuoneiden lisäksi koulussa on myös avoimia oppimisympäristöjä.
– Avoimissa oppimisympäristöissä tulisi olla paljon vaimentavaa pintaa, runsaasti tilanjakajia ja peiteääntä. Paras tulos syntyy, kun tilasuunnittelussa huomioidaan kaikki kolme, sanoo Mansikkalan koulun akustiikkasuunnittelusta tiiminsä kanssa vastannut Kylliäinen A-Insinööreiltä.
Mansikkalassa avoimiin tiloihin valittiin absorboivia eli akustisesti pehmeitä materiaalipintoja kattoihin, seiniin, lattiaan ja kalusteisiin. Katoissa on käytetty muun muassa Ecophonin Focus- ja Super G -akustiikkalevyjä ja seinäakustiikkakentissä Akusto Wall C -järjestelmää.
– Vaimentavat katto- ja seinämateriaalit rajoittavat puheäänen leviämistä tilassa, mikä vähentää tehokkaasti keskittymiskykyä heikentävää hälinää. Hyvä akustiikka ei synny itsestään – edes puukoulussa, summaa opetustilojen konseptikehittäjä Pauli Pallaskorpi Ecophonilta.
Lue lisää aiheesta:
Järjestimme webinaarin puukoulujen ääniympäristöstä ja suunnittelusta 2.6. Voit katsoa yksittäiset asiantuntijapuheenvuorot tai koko webinaarin jättämällä yhteystietosi alle.
Syksyllä 2020 käyttöönotetussa Kauhavan koulukeskuksessa modernit oppimisympäristöt taipuvat myös koko kylän harrastustiloiksi
De Werkplaats on yksi Alankomaiden ensimmäisiä luokkahuoneettomia alakouluja, joissa oppilaat ja opettajat työskentelevät avoimessa oppimisympäristössä.
Toimintoperusteinen suunnittelu, ihmiskeskeinen suunnittelu, biofiilinen suunnittelu.
Kymmenen vuotta opettajana laittoi minut ymmärtämään, mikä merkitys hyvällä tai huonolla ääniympäristöllä oli omaan jaksamiseeni tai esimerkiksi ääniongelmiini. Kolmetoista vuotta sitten näin työpaikkailmoituksen, jossa haettiin opetustilojen ääniasiantuntijaa. Tiesin heti, että tämän asian tärkeyttä voisin edistää.