Parempi akustiikka muutti Signen elämän

”Se on ehdottomasti muuttanut Signen elämän”, sanoo hänen äitinsä Gitte Nyrup Mogensen, ja Signe, joka sekä menestyy nyt paremmin että nauttii enemmän koulusta, on samaa mieltä.

Neljätoistavuotias Signe Nyrup Mogensen syntyi kuulovammaisena. Hänen vammansa on luokiteltu keskivaikeaksi ja vaikeinta hänen on kuulla korkeita ääniä. ”Ilman apuvälineitä kuuloni on hyvin huono”, hän sanoo.

Signellä on kuulokoje molemmissa korvissa, mutta se ei aina tarkoita, että hän kuulee hyvin: ”Ennen minulle aiheutti ongelmia luokkahuoneen melu. En pystynyt keskittymään ja minun oli vaikea kuulla, mitä opettaja sanoo.”

Puheterapeutti huomasi samat ongelmat, joista Signen vanhemmat olivat jo puhuneet koululle: hänen oli vaikea seurata opetusta eikä hän pystynyt normaaliin kanssakäymiseen luokkahuoneen ulkopuolella. Niinpä Signe ei kerta kaikkiaan halunnut käydä koulua.

Käänteentekevät ratkaisut 

Tehdyt ratkaisut ovat mullistaneet hänen elämänsä. Puheterapeutti meni Thorning Skolen rehtorin Lone Stig Andersenin puheille keskustellakseen tämän kanssa, mitä he voisivat tehdä. Peruskoulua on laajennettu huomattavasti ja siellä annetaan oppivelvollisuuteen kuuluvaa koulutusta myös oppilaille, joilla on erityistarpeita. Koulun vanhin osa on rakennettu 1960-luvulla.

”Vanha kattorakenne vahvisti äänten korkeutta ja voimakkuutta. Melua syntyi jo siitä, kun kynä putosi lattialle”, Lone Stig Andersen sanoo. ”Minulla on kokemusta kuulovammaisten oppilaiden opettamisesta, ja olin tietoinen huonosta akustiikasta. Kun ymmärsin, miten se vaikutti Signeen, minussa heräsi halu löytää ongelmaan ratkaisu.” 

Paikallinen kouluvirasto ja kunnan kiinteistövirasto antoivat täyden tukensa projektille, jonka tarkoituksena oli parantaa koulun akustiikkaa ja hankkia sinne uusia apuvälineitä kuulovammaisille.

Paremmat oppimistulokset

Signen oman luokkahuoneen seinät ja uusi katto katettiin vaimentavalla materiaalilla, joka auttaa estämään melua ja poistaa kaiut. Myöhemmin sama materiaali asennettiin viereiseen luokkahuoneeseen.

Luokkaan annettiin myös mikrofonit, jotka tehostavat Signen kuulokojeiden poimiman äänen. Mikrofoniin puhumisesta on nyt tullut luonnollinen tapa. Kaiutinjärjestelmä asennettiin vahvistamaan esim. musiikkia elokuvia näytettäessä.

Signen äiti Gitte vahvistaa, että nyt hänen tyttärellään menee paljon paremmin. Signen on paljon helpompi seurata opetusta ja ymmärtää, mitä luokkahuoneessa puhutaan. ”Signen tulokset olivat yleensä alle keskiarvon, mutta nyt ne ovat keskiarvoa paremmat. Hän on myös saanut kokeista luokan parhaat tulokset. Nyt hän käy koulua mielellään. Muutos on uskomaton!”

Signestä parannukset ovat suurimmat kielitunneilla. ”Englannin tunnit sujuvat paljon paremmin. Mutta nyt saan paljon enemmän irti myös muista aineista, joihin sisältyy paljon keskusteluja”, hän sanoo.

Ymmärretään paremmin

Paikallinen kouluvirasto ja kunnan kiinteistövirasto antoivat täyden tukensa projektille, jonka tarkoituksena oli parantaa koulun akustiikkaa ja hankkia sinne uusia apuvälineitä kuulovammaisille.

Etuna on sekin, että koulun opettajat, ja myös oppilaat, ymmärtävät nyt paremmin kuulovammasta aiheutuvat ongelmat. Mikrofonien käytöstä on tullut normaali tapa, mutta oppilaat tuntevat myös enemmän myötätuntoa ystäviensä haasteita kohtaan.

”Ryhmätyötunnit ovat nyt paljon parempia myös silloin, kun emme käytä mikrofoneja. Muut ovat oppineet puhumaan yksi kerrallaan, olemaan vähän rauhallisemmin ja puhumaan korottamatta ääntään”, Signe sanoo.

Tästä on etua myös luokkahuoneen ulkopuolella. Tänä päivänä hän pystyy olemaan enemmän ystäviensä kanssa välitunneilla ja harrastuksissa.

”Signen oli vaikea saada ystäviä, ja olen siitä hyvin pahoillani”, rehtori Lone Stig Andersen sanoo. ”Hän ei pystynyt osallistumaan keskusteluihin ja poistui mieluummin ryhmästä. Tänä päivänä hänen itseluottamuksensa on paljon parempi.”

Uutta energiaa 

Samalla kun Signen koulupäivät ovat muuttuneet paremmiksi, myös hänen vapaa-aikansa on parantunut.

”Tuntuu mahtavalta, ettei väsytä eikä pää ole kipeä koulusta tullessa”, hän sanoo.

Myös hänen vanhempansa ovat panneet merkille tämän muutoksen ja tulleet siihen tulokseen, että kun koulussa voi olla vapautuneempi, energiaa jää enemmän myös koulun jälkeen. Signen isä Jesper Nyrup Mogensen:

”Signelle jää enemmän energiaa läksyjen tekemiseen. Ja hän tietää, mitä läksyjä hänellä on. Ennen meidän piti usein ottaa yhteyttä kouluun, koska Signe ei ollut kuullut ja ymmärtänyt annettuja kotiläksyjä.”

Rehtori Lone Stig Andersen on ilahtunut siitä, että hänen oppilaansa on edistynyt niin mainiosti. ”Olen tosi iloinen, että Signen koulutyö sujuu nyt hyvin. Mutta vielä tärkeämpää on se, että hän nauttii koulusta ja että myös muu kanssakäyminen sujuu, hän viettää enemmän aikaa muiden oppilaiden kanssa.”

Voittoisa konsepti 

Eikä tässä vielä kaikki, myös luokan muiden oppilaiden suoritukset ja tulokset ovat parantuneet. ”Kaikki oppilaat testattiin ennen ensimmäistä kunnostusta pari vuotta sitten. Toimenpiteiden vaikutuksia on sen jälkeen seurattu eri aineiden kokeilla. Tulokset osoittavat, että koko luokan suoritukset ovat parantuneet. Oppilaat pystyvät keskittymään paremmin paremman akustiikan ansiosta. Rehtorina olen iloinen kehityksestä.”

Ensi vuonna tehdään lisää kunnostustöitä, eikä Lone Stig Andersenilla ole epäilystäkään siitä, mihin niissä pitäisi keskittyä:

”Useampia alueita tulisi sovittaa Signen tarpeisiin, ja akustiikka yleensäkin pitäisi parantaa. Tämä projekti on todella avannut silmät. Olemme oppineet hyvän akustiikan merkityksen. Siitä on hyötyä kaikille lapsille, kaikissa kouluissa.”

Teksti: Lars Wirtén

Kuvat: Joakim Lindhé