Hyvä ääniympäristö ja yhteisölliset asumisratkaisut parantavat ikäihmisten elämänlaatua

Ikääntyvät on syytä huomioida asuinympäristöjen ja tilojen suunnittelussa entistä paremmin, sillä senioreille sopivien asuntojen ja hoivatilojen tarve tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Muutos painottuu etenkin kuluvan vuosikymmenen lopulle: 

Hyvällä tilasuunnittelulla voidaan ratkoa keskeisiä ikäihmisten elämänlaatua heikentäviä haasteita, kuten yksinäisyyttä, ulkopuolisuuden ja passiivisuuden kokemuksia, turvattomuutta sekä itsemääräämisoikeuden ja yksilöllisyyden menetystä. Ecophon kokosi tammikuun lopulla monialaisen joukon asiantuntijoita Hyvä koti, hyvä hoiva -webinaariin keskustelemaan näiden haasteiden ratkaisemisesta.

– Olemme yhteiskunnallisesti tilanteessa, jossa meidän on mietittävä, miten ikääntyvän väestön asuminen ja hoiva toteutetaan laadukkaasti, mutta toisaalta kustannustehokkaasti. Itse olemme pyrkineet vastaamaan haasteeseen kehittämällä yhteisöllisiä ja monisukupolvisia asumisympäristöjä, toteaa webinaarissa puhunut arkkitehti Sasu Alasentie UKI Arkkitehdit Oy:stä.

Yhteisölliset ja monimuotoiset asumisratkaisut lisäävät hyvinvointia

Yksinäisyyttä voidaan vähentää sosiaalisesti esteettömillä tiloilla palvelutalon sisällä tai asuinalueen korttelirakenteessa. UKI Arkkitehdit on esimerkiksi suunnitellut Lohjan Asuntomessuille 2021 valmistuvan yhteisöllisen korttelin, jossa yhdistyvät varhaiskasvatus, hoivapalvelut, eri ikäisten asuminen ja ravintolapalvelut.

– Luontevia kohtaamisia ihmisten kesken voidaan edistää sijoittamalla yhteisöllisiä tiloja kulkureittien kohtaamispisteisiin ja yhdistämällä eri ikäisille suunnattuja toimintoja rohkeasti samaan kortteliin, Alasentie toteaa.

Hoivatilat Oyj:n kehittämän Toiveiden kortteli -konseptin mukaisessa kokonaisuudessa päiväkodin ja vanhusten hoivakodin asukkaat toimivat samassa pihapiirissä, ja yhteiselle torialueelle avautuvasta ravintolasta voi seurata koko korttelin elämää. Yhteistyökumppaneiden kautta kortteliin tulee myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.

– Yhteispihalla aktivoidaan ihmisiä liikkumaan laajemmallakin alueella turvallisesti. Sieltä löytyy myös hyötykasveja, istutusaltaita ja pihakaivo sadeveden hyödyntämiseen. Toiveiden kortteli on yhteisöllinen ja viihtyisä asuinympäristö, joka mahdollistaa palvelujen ja tilojen jakamisen, kiteyttää Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Olli Haapio.

Yhteisölliset korttelit ja verkostomainen palvelurakenne saavat kannatusta myös ikääntyvien asumista tutkineelta Ira Vermalta Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-tutkimusryhmästä.

– Asunto- ja yhdyskuntasuunnittelun avulla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden mahdollisuuksiin asua omassa kodissaan ja olla aktiivisesti osallisina asuinalueellaan. Yhteisöllisyyttä ja esteettömyyttä kehittävät ratkaisut, kuten hissit, yhteistilat, viheralueet, helppokulkuiset kävelyreitit ja palveluiden läheisyys, lisäävät edellytyksiä itsenäiseen asumiseen toimintakyvyn heiketessä, tekniikan tohtori ja arkkitehti Verma sanoo.

Ikäihmisten asumisessa aistiystävällisyys merkittävässä roolissa

Kun Sotera selvitti itsenäisesti asuvien yli 65-vuotiaiden kokemuksia omasta kodistaan, parhaiksi asioiksi nimettiin näkymä ulos, parveke ja lämpötila. Ylivoimaisesti huonoimmaksi puolestaan koettiin huono akustiikka ja ääneneristys.

– Koemme ympäristömme kaikkien aistien avulla. Iäkkäät viettävät paljon aikaa omassa kodissaan, jolloin esimerkiksi häiritsevien äänien vaikutus korostuu, Verma sanoo.

Myös ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille tarjoavissa hoivakodeissa turvalliset, toimivat ja aistiystävälliset tilat ovat keskeisessä asemassa. Yksikönjohtaja Heli Riipinen Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:stä korostaa esteettömyyden, sopivan valaistuksen, hahmottamista helpottavan värien, lämpöviihtyvyyden, kodikkuuden ja akustiikan merkitystä.

– Hoivakoti on loppuelämän koti, joka tarjoaa aistiystävällisen asuinympäristön ilman hälyä, melua ja muita häiriötekijöitä. Etenkin muistisairailla aistit herkistyvät, Riipinen huomauttaa.

Ecophonin terveydenhuollon tilojen konseptikehittäjä Jyrki Kilpikarin mukaan hyvä ääniympäristö on osa esteettömyyttä: akustisilla ratkaisuilla voidaan parantaa toimintaedellytyksiä, kun puheenerotuskyky heikkenee.

– Kuulo on heikentynyt noin kolmanneksella yli 75-vuotiaista. Kuulonalenema voi pahimmillaan johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja yksinäisyyteen, jos vanhuksen on vaikea ymmärtää puhetta ja osallistua keskusteluihin. Ääntä vaimentava katto lyhentää jälkikaiunta-aikaa, mikä parantaa merkittävästi puheen ymmärrettävyyttä, Kilpikari kertoo.

– Hyvä akustinen ympäristö alentaa stressiä ja verenpainetta. Eikä maksa enempää, kun se huomioidaan heti suunnittelun alussa, Kilpikari lisää.

Lisää aiheesta:

● Lyhyempi jälkikaiunta-aika parantaa merkittävästi puheen ymmärrettävyyttä. Kuuntele eroa!
● Seniorihotelli Ainolan rauhallinen äänimaailma tukee muistisairaiden hyvinvointia.