Luokkahuoneen parempi akustiikka hidastaa opettajan sydämen sykettä
Negatiivinen stressi heikentää päätöksentekoa ja suorituskykyä. Kun olemme stressaantuneita, sydämen sykkeemme nopeutuu, mikä on hyvä mittari sille, kuinka stressaantuneita olemme.
České Budĕjovicessa sijaitsevan VŠTE-teknologiayliopiston lehtori Jana Dolejší ohjasi tutkimusta, jonka neljä tekniikan opiskelijaa teki opinnäytetyötään varten. Hän kuvailee, miten opiskelijat paransivat akustiikkaa asentamalla tehokkaat akustiikkakatot yhteen luokkahuoneeseen kussakin tutkimukseen valitsemassaan koulussa. Opiskelijat perustivat laskelmansa ja vaatimuksensa tšekkiläisille standardeille, jotka vastaavat suurelta osin saksalaisia DIN-standardeja.
Tutkimus viittaa selvästi siihen, että huoneakustiikan ja sydämen sykkeen välillä on yhteys.
Selvä yhtäläisyys
Opiskelijat mittasivat jälkikaiunta-ajan ja muut akustiset parametrit ennen kuhunkin luokkahuoneeseen tehtyjä parannuksia ja niiden jälkeen. Dolejší mittasi toisen opettajan avulla koulun opettajakunnan sydämen sykkeet yhden päivän aikana.
”Tutkimus viittaa selvästi siihen, että huoneakustiikan ja sydämen sykkeen välillä on yhteys”, hän raportoi. ”Opettajien sydämen sykkeet olivat korkeampia luokkahuoneissa, joiden akustiikkaa ei ollut parannettu.”
Dolejší korostaa, että yksi mittauspäivä ei ole riittävän pitkä aika tieteellisten johtopäätösten tekemiseen.
”Löydökset ovat kuitenkin niin mielenkiintoisia, että yliopisto haluaa nyt tehdä tarkemman tutkimuksen seuraamalla useampia luokkahuoneita ja opettajia pidemmän ajan kuluessa.”
Parannuksilla kaksinkertainen vaikutus
Tutkimukseen sisältyneissä haastatteluissa opiskelijat pyysivät opettajia kuvailemaan omia subjektiivisia tuntemuksiaan paremmasta akustiikasta. Tulos oli selvä.
”Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat haluavat jatkossa opettaa luokkahuoneissa, joiden akustiikkaa on parannettu.”
”Tällaisilla akustisilla parannuksilla on kaksinkertainen vaikutus”, Dolejší täsmentää. Sen lisäksi että ne hidastavat sydämen sykettämme ja parantavat yleisesti kokemustamme, uudella akustiikkakatolla aikaansaatu parempi akustiikka saa meidät automaattisesti alentamaan ääntämme. Oppilaat myös puhuvat vähemmän silloin, kun heiltä ei sitä odoteta, mikä puolestaan parantaa oppimisympäristöä.
Ongelmana on se, että koulutoimen johtajat ja rehtorit ovat usein tietämättömiä saatavilla olevista ratkaisuista.
Vanhat korkeakattoiset koulut
Monissa Tšekin tasavallan koulurakennuksissa kaivataan kipeästi parempaa akustiikkaa.
”Monet kouluista ovat vanhoja, niiden huonekorkeus voi olla jopa 4 metriä eikä niissä ole minkäänlaisia ääntä vaimentavia ratkaisuja. Kukaan ei valvo näiden koulujen akustiikkaa, sillä sen parantamiseen ei ole mitään vaatimuksia.”
Vanhoissa kouluissa on suuret, usein jopa 70 neliömetrin luokkahuoneet, ja ne on suunniteltu yksinomaan luokan edestä tapahtuvalle opetukselle. Kun huonekorkeus voi olla 3-4 metriä eikä minkäänlaisia akustisia korjauksia ole tehty, ääniympäristö on hyvin heikko.
”Ongelmana on se, että koulutoimen johtajat ja rehtorit ovat usein tietämättömiä saatavilla olevista ratkaisuista. Ja peruskorjaushankkeissa eniten huomiota kiinnitetään ratkaisujen kustannuksiin. Monet arkkitehdit ovat kertoneet minulle, ettei heille ole budjetoitu lainkaan varoja akustiikkaa varten.”
Kohti parempaa
”Kaikesta huolimatta tilanne on nyt parempi kuin se oli vielä muutama vuosi sitten”, Dolejší lisää. Nyt häntä pyydetään usein kouluihin tekemään akustiikkamittauksia ja kaikkien uusien koulurakennusten on täytettävä tšekkiläisten standardien vaatimukset.
”Kun uusi koulu rakennetaan, akustiikka on arvioitava ja mitattava. Ongelmana on se, ettei kukaan arvioi ja mittaa akustiikkaa vanhoissa kouluissamme.”
Teksti: Lars Wirtén
Kuva: Štěpán Látal ja Rickard Johnsson, Studio-e.se