Lappeenrannan keskussairaala siirtyi näyttävästi nykyaikaan

Lappeenrannassa Saimaan rannalla sijaitseva uusi K-sairaala rakennettiin laajennusosaksi Etelä-Karjalan keskussairaalan nykyisille tiloille. Uudesta sairaalayksiköstä on luotu monipuolinen hyvinvoinnin ja terveydenhuollon keskittymä.

– Rakennuksessa aloittavat toimintansa muun muassa päivystys-, vuode- ja kuntoutusosastot. Päivystystoimintaan on yhdistetty myös kotisairaanhoito, joka toimii jatkumona muille palveluille, kertoo projektipäällikkö Tanja Kaarna.  

Ensimmäiset potilaat hoidettiin uusissa tiloissa touko-kesäkuun vaihteessa. Lähes 20 000 bruttoneliömetrin laajuisessa K-sairaalassa on parisataa vuodeosastopaikkaa, ja siellä tulee toimimaan yli 600 työntekijää. Vanhat, 1950-luvulla rakennetut tilat jäivät sairaalatoiminnalle liian pieniksi.

Käyttäjät ja toiminnallisuus suunnittelun keskiössä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote toimi rakennuttajana valtavassa ja haastavassa laajennusprojektissa, joka vaati osapuolten sitoutumista niin uudistusprojektiin kuin toimintamallien muutokseen. 

Potilasnäkökulma oli olennainen osa projektin suunnittelua. Hoitoprosessista on pyritty tekemään asiakkaalle mahdollisimman yksinkertainen ja mukava sekä tiloista miellyttävät niin potilaille kuin työntekijöillekin.

– Esteettömyys ja erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet on otettu suunnittelussa huomioon, kertoo projektiarkkitehti Arja Björk. Arkkitehtuuritoimisto Ovaskainen Oy toimi projektin pääsuunnittelijana. 

Levon ja yksityisyyden turvaamiseksi sairaalaan rakennettiin yhden hengen potilashuoneita. Tilojen muunneltavuus on huippuluokkaa: tarvittaessa yhden hengen huoneisiin voidaan sijoittaa useampi potilas ja siten kasvattaa hoitokapasiteettia. 

– Osa hoitotoimenpiteistä voidaan jatkossa suorittaa potilashuoneissa. Näin potilaat välttyvät turhalta liikkumiselta tilasta toiseen. Yhden henkilön hoitohuoneet lisäävät myös potilasturvallisuutta niin tietoturvan kuin infektioriskin osalta, kertoo Kaarna. 

Myös toimintamallit ovat muuttuneet uusiin tiloihin muutettaessa. 

– Lääkäreillä ei esimerkiksi ole omia vastaanottohuoneita. Työskentely tapahtuu niin sanotussa back officessa, josta siirrytään ottamaan potilaat vastaan kulloinkin vapaana olevaan huoneeseen, Björk esittelee.

Tilojen punaisena lankana taide

Uuden K-rakennuksen moderni ja värikäs ilme kerää katseita. Suunnittelussa on noudatettu niin sanottua prosenttiperiaatetta, jonka mukaisesti osa rakennuskustannuksista on varattu taidehankintoihin.

– Sairaalarakennuksen julkisissa tiloissa on runsaasti taidetta. Taide ja tilojen visuaalisuus on otettu projektissa huomioon alusta asti, kertoo Björk. Julkisissa tiloissa valkoinen on korvattu väreillä ja visuaalisesti näyttävillä ratkaisuilla. Käytävien ja aulojen seiniä koristavat paikallisten taiteilijoiden tekemät seinämaalaukset ja taideteokset. – Sairaala ei saa olla pelottava ja kolkko paikka.

Uuteen rakennukseen on pyritty luomaan kotoisa ja viihtyisä tunnelma ja tilat, jotka tuovat ihmisille elämäniloa ja hyvinvointia, kertoo taiteellinen johtaja Jaana Partanen. Suunnittelu- ja arkkitehtitoimisto Partanen & Lamusuo Oy vastasi julkisten tilojen suunnittelusta niin sisällä kuin ulkona.

Taide ulottuu myös rakennuksen ulkopuolelle. Näkyvin ja näyttävin kokonaisuus on Partanen & Lamusuon julkisivutaideteos Väre.

– Teos on saanut värimaailmansa ympäröivästä rakennuskannasta. Väre jakaa kymmenkerroksisen ja satametrisen K-sairaalan julkisivupinta-alan pienemmiksi värikentiksi ja tekee näin valtavasta rakennuksesta helpommin lähestyttävän, Partanen kertoo.

Potilashuoneisiin on valittu kodikkuutta luovia materiaaleja lattiasta kattoon: lattiapintaa koristaa puukuviointi, ja akustiikkaratkaisut tekevät huoneen äänimaailmasta miellyttävän. – Saimaa-näkymät ja viihtyisät, kuntoutumista edistävät tilat lisäävät potilaiden ja toki myös työntekijöiden hyvinvointia, Kaarna kiittelee. 

Sairaala-akustiikan edelläkävijä

Suomessa sairaalakiinteistöjen uudisrakentamisen ja peruskorjausten volyymi on kasvussa. Terveydenhuollon tiloja suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee huomioida tilojen näkyvien ominaisuuksien lisäksi myös se, miten tilat koetaan. Tilojen akustiset olosuhteet vaikuttavat sekä potilaiden toipumiseen että henkilökunnan työterveyteen ja työssä viihtymiseen. 

– Potilaat ovat erityisen herkkiä aistiärsykkeiden aiheuttamalle stressille ja kuormitukselle. Hyvä ääniympäristö edistää myös sairaalahenkilökunnan työssä jaksamista ja siitä palautumista, muistuttaa Ecophonin terveydenhuollon tilojen konseptikehittäjä Jyrki Kilpikari.

Tekniikan lisensiaatti Kilpikari on työskennellyt Saint-Gobainin rakennus- ja akustiikkatuotteiden parissa yli 30 vuotta. Hän innostuu edelleen paremmista ääniympäristöistä ja niiden kehittämisestä. 

– Mielenkiintoni akustiikkaa ja sen kehittämistä kohtaan lähti omista kokemuksistani. Koin huonot ääniympäristöt rauhattomiksi ja epämiellyttäviksi, ja halusin tehdä niille jotain, kertoo Kilpikari. 

Muut sisäilmaston elementit, kuten ilmanvaihto, valaistus ja lämpötila, ovat tarkkaan säädeltyjä, ja niillä on selkeät raja-arvot. Usein akustiikan merkitys kuitenkin unohtuu – jopa tilojen suunnittelijalta. 

– Konseptikehittäjä on kuin hyvän työ- ja ääniympäristön lähetyssaarnaaja. Tehtäväni on levittää tietoa ja tarjota ratkaisuja ääniympäristöjen ongelmakohtiin. 

Terveydenhoidon tilojen akustiikkaan erikoistunut Kilpikari kiittelee, että nykyään sairaalarakentamisessa osataan kiinnittää huomiota akustiikkaan ja toteuttaa parempia ääniympäristöjä. 

– Sairaala-akustiikan parissa tehty pitkäaikainen tutkimustyö ja Ecophonin asiantuntemus mahdollistavat sen, että pystymme tarjoamaan akustisesti, hygieenisesti ja esteettisesti toimivat tuotteet kaikkiin terveydenhuollon tiloihin. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, kertoo Kilpikari.