Tampereen yliopistollinen keskussairaala

Suomi on kansainvälisen sairaalarakentamisen kärkimaa. Taysin etupihahankkeessa rakennettiin kolme uutta sairaalarakennusta, joiden suunnittelussa lähtökohtana oli toimintojen ja potilaskokemuksen kehittäminen.

Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin etupihalla juhlittiin syyskuussa kolmen uuden rakennuksen avajaisia. Etupihan uudistushanke on osa toimintojen uudistamisohjelmaa, jossa asiakaslähtöinen ja hyvä hoito sekä korkeampi tuottavuus mahdollistetaan tiloja uudistamalla. Kyseessä on Taysin historian suurin rakennushanke.

format_quote

Lähtökohtana oli selvitystyö, jossa kartoitettiin nykyisten tilojen kuntoa ja mahdollisten uudistilojen tarvetta. Selvityksen mukaisesti halusimme säilyttää olemassa olevat toimivat tilat ja uudistaa puutteellisia tai muutosta vaativia tiloja.

– Lähtökohtana oli selvitystyö, jossa kartoitettiin nykyisten tilojen kuntoa ja mahdollisten uudistilojen tarvetta. Selvityksen mukaisesti halusimme säilyttää olemassa olevat toimivat tilat ja uudistaa puutteellisia tai muutosta vaativia tiloja, kertoo uudistamisohjelmaa johtava Taysin kehitysjohtaja Isto Nordback.

Ensimmäisenä valmistunut lasten ja nuorten sairaala avautui asiakkaille syyskuussa. D-rakennus otetaan käyttöön tammikuussa 2020. Yhteensä noin 250 miljoonaa euroa maksavasta hankkeesta vastaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. 

Vuosittaiset potilassiirrot vähenivät 1500 kilometrillä

Taysin etupihahankkeen suunnittelu on ollut hyvin toimintalähtöistä. Tilaajan selkeä visio helpotti suunnittelutyötä. 

– Käyttäjät olivat miettineet oman toimintansa muutoksen jo ennen arkkitehtien mukaan astumista. Hyvän pohjatyön ansiosta on ollut helpompaa suunnitella tilat vastaamaan jo kartoitettuja tarpeita, kertoo Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:n arkkitehti Niina Rissanen, joka toimi D-siiven pääsuunnittelijana ja vastaavana projektiarkkitehtina. 

format_quote

Rakennuksen käyttäjät olivat miettineet oman toimintansa muutoksen jo ennen arkkitehtien mukaan astumista. Hyvän pohjatyön ansiosta oli helpompaa suunnitella tilat vastaamaan jo kartoitettuja tarpeita.

Jokaisella sairaalainfralla on omat haasteensa. Taysissa ne olivat tilojen hajanaisuus ja pitkät välimatkat yksikköjen osien välillä, jotka vaikuttivat sekä tilojen hahmotettavuuteen että toiminnan tehokkuuteen.

– Lähtökohtana oli sijoitella toiminnot mahdollisimman kompaktiksi kokonaisuudeksi. Halusimme muun muassa karsia potilaiden turhia siirtomatkoja tiloista toiseen. Uusien tilaratkaisujen ansiosta potilaiden sisäiset siirtymät vähenevät esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinkirurgisessa toiminnassa jopa 1 500 kilometrillä vuosittain, Rissanen kertoo.

Henkilökunta ja potilaat mukana projektissa

Taysin hoitohenkilökunta pääsi kertomaan toiveitaan jo suunnittelutyön alkuvaiheessa sekä tutustumaan tilojen 3D-mallinnokseen erityisessä  CAVE -tilassa.

Myös potilaita osallistettiin työpajoissa, ja Kulttuurirahaston tuella nuoret potilaat ovat päässeet vaikuttamaan tilojen ulkonäköön.

Nordback muistuttaa, että terveydenhuollon kasvavat kustannukset vaikuttavat siihen, minkälaisia tarpeita sairaalarakentamiseen kohdistuu. Taysin hankkeessa tavoitteena oli palvella potilasasiakkaita entistä paremmin sekä nostaa tuottavuutta toimintojen tehostamisen kautta.

– Uutta tehdessä on aina otettava riskejä. Maailmalta tulleet kokemukset kuitenkin rohkaisevat tekemään myös innovatiivisempia ratkaisuja. Vasta käyttö kertoo, miten olemme onnistuneet, Nordback kertoo.

Tunnelmaa ja turvallisuutta

Potilaiden ja heidän läheistensä viihtyvyys huomioidaan sairaaloiden suunnittelutyössä aiempaa paremmin. Taysin uusissa tiloissa on kiinnitetty huomiota valoon, väreihin ja tunnelmaan. Taideteoksissa esillä on paikallinen luonto.

– Luontoteemaiset suurkuvat elävöittävät seinä- ja kattopintoja. Eri kerroksien värityksessä ja kuvituksessa esiintyvät eri vuodenajat ja Pirkanmaan maisemat, Rissanen kertoo.

format_quote

Luontoteemaiset suurkuvat elävöittävät seinä- ja kattopintoja. Eri kerroksien värityksessä ja kuvituksessa esiintyvät eri vuodenajat ja Pirkanmaan maisemat.

Myös laajan sairaala-alueen hahmotettavuuteen ja opastukseen on panostettu. Jokaisella rakennuksella ja siivellä on oma tunnuskirjain ja -väri, joka näkyy niin ulkona kuin sisälläkin. Lasten ja nuorten sairaalassa päävärinä on sininen, D-rakennuksessa keltainen. 

Akustiikka on huomioitu suunnittelun kaikissa vaiheissa

– Sairaalaympäristö on akustisesti vaativa kohde: leikkaussalissa, potilashuoneessa ja puhelinkeskuksessa on hyvin erilaiset akustiset ominaisuudet ja tarpeet, jotka perustuvat niin työntekijöiden hyvinvointiin kuin potilasturvallisuuteenkin, Rissanen muistuttaa. 

Esimerkiksi Pohjoismaiden ensimmäisessä latosalissa, jossa voidaan operoida kolmea eri potilasta yhtä aikaa, on hyvin erityinen akustiikan tarve. Leikkaus- ja synnytyssaleissa onkin hyödynnetty akustoivan alakaton lisäksi katon rajassa kulkevaa akustoivaa kaistaa, jossa on tehostevärejä ja kuvia. 

Erityistä kiitosta saa näyttävän pääaulan akustiikka. Avarassa, lasikattoisessa tilassa akustista pintaa löytyy niin seiniltä kuin kattopalkkien koteloinneista. 

– Akustiikalla on valtava merkitys, jota ei välttämättä osata edes ajatella. Äänimaailma luo turvallisuuden tunteen ja tunnelman – tämä on sairaalaympäristössä elintärkeää, Rissanen kertoo.